Prahan paahteessa

Puola ja Tsekki ovat paahtavan helteen kourissa. Lämpötila nousi tänään reippaasti yli 30 asteen. Oli siis täydellinen päivä matkustaa 8 tuntia heikosti ilmastoidulla junalla Krakovasta Prahaan :). Matka meni olosuhteiden nähden leppoisasti. Luin Prahan historiaa ja matkaoppaita sekä jutustelin niitä-näitä kahden samaan junaosastoon päätyneen irlantilaisen reppumatkailijan kanssa.

Keskustellessani näiden kesälomaansa viettävien luokanopettajien kanssa huomasin taas kerran olevani reppumatkailijoiden valtatiellä. Lähestulkoon kaikki, joihin olen näiden muutaman päivän aikana tutustunut hostellissa tai opastetuilla kiertueilla ovat matkalla Krakovasta Prahaan ja Prahan kautta eteenpäin Wieniin, Salzburgiin tai Budapestiin.

***

Hostelini on aivan Prahan keskiaikaisen keskustan ytimessä. Keskusaukiolle kävelee alle viisi minuuttia. Ei hassumpaa, varsinkaan kun lämpömittari on näissä lukemissa (huomiseksi luvataan 37 astetta!).

Keskusaikiosta tulee mieleen heti Krakovan vastaava. Tunnelman luovat näyttävät porvarillistalojen ulkosivut, goottilainen kirkko ja raatihuone. (Krakovassa raatihuoneesta on tosin enää vain torni jäljellä.) Aukioita kiertää ravintoloiden ja aurinkovarjolla katettujen terassien ketju. Ja turisteja on silmänkantamattomiin.

Sopulilauman hellyttävyyttä korostaa ehkä parhaiten massojen kerääntyminen seuraamaan raatihuoneen astronomisen kellon lyöntiä tasatunnein. Kelloon kuuluvat mekaaniset puupatsaat, jotka näyttelevät kellon lyödessä näytelmänsä. Tunnista toiseen. Ja digikamerat räpsyvät.

Prahan etabloitunutta asemaa tursitimekkana kuvastaa ehkä se, että täällä on selkeästi enemmän turisteja Aasian kasvavista talouksista (Intia ja etenkin Kiina) kuin Krakovassa. Ja turisteja on varmasti absoluuttisesti enemmän. Suhteessa jenkkejä, brittejä, irlantilaisia, saksalaisia, espanjalaisia ja italilaisia on varmaan tasaisen paljon molemmissa. (Erityismaininnan ansaitsevat brittien polttariporukat. Ne vasta vinkeitä ovatkin!)

Prahan suuruus Krakovaan verrattuna tulee esiin kun lähtee kohti Vlatavan länsirantaa. Vanha kaupunki on isompi kuin Krakovassa ja se ulottuu joen molemmille puolille. Itse asiassa länsirannan puolella on asuttu Prahan linnan kupeessa kauemmin kuin itärannalla.

Turistimassojen suosikki, Kaarlen 650 vuotta vanha silta, pysäyttää ihastelemaan kaunista jokimaisemaa ja sillan patsaita. Patsaat esittävät Prahan ja Tsekin historian merkkihenkilöitä ja keskeisiä pyhimyksiä. Neitsyt Maria ja Vapahtajamme ovat luonnollisesti edustettuna. Sillan historiasta voi lukea lisää mm. Lukulampun taannoisesta blogimerkinnästä.

Säästin Prahan linnan huomiselle ja kapusin Mala Stranan kukkulalle katsomaan Prahaa kaikessa komeudessaan juuri ennen auringonlaskua. Tajusin, että tähän kaupunkiin voisi helposti ihastua, ehkä rakastuakin. Ja ymmärsin, että joku voisi ehkä valita peräti graduaiheekseenkin jotain tämän kaupungin historiaan liittyvää :).

Ymmärsin myös sen, että viidessä päivässä ei ehdi millään nähdä kaikkea. Mutta sehän on vain hyvä. Voi tulla uudestaankin.