Mökkielämää

Ensimmäinen virhe blogistantaipaleellani. Edellisestä kirjoituksesta on jo kohta viikko.

Syynä sähköiseen hiljaisuuteen on loppuviikon mökkireissu Mäntyharjulle ja viikonlopun polttariexcursio Lohjalle. Olen saanut nauttia Suomen suvesta nyt niin monipuolisesti, että voin hyvin mielin lähteä torstaina ulkomaille.

Luku-urakka liikahti taas eteenpäin (siitä erillinen kirjoitus seuraavassa).

***

J. kirjoitti lyhytaaltoradiossa juhannuksen korvalla mökkielämästä pisteliään osuvasti:

"Aika emuloida suomalaiskansallista identiteettiä ja mennä metsään järven rannalle, juoda olutta ja joutua hyttysten syötäviksi. On siinäkin meillä invented tradition. Tosin sähkö + kesämökki = jälkiteollinen luontokokemus."

Itselleni jokakesäinen matka Mänharjulle mökkeilemään on muodostunut todellä tärkeäksi. Ympyrä sulkeutuu: lapsena mökki oli paras paikka, teininä pakkopullaa ja nyt taas hieno ja korvaamaton tapa viettää kesää. Nautin suunnattomasti laiturihengailusta, saunomisesta, järvellä uimisesta, grillaamisesta ja kaikesta, mitä järvenrantamökkeilyyn kuuluu.

En usko, että suomalainen mökki-instituutio kuihtuu tällä vuosisadalla, vaikka se on muuttunut laman jälkeen nopeaa tahtia. Mökeistä on tullut loma-asuntoja, joista löytyy kaikki 2000-luvun asumisen ja viihde-elektroniikan herkut. Mökkikokemus ei enää rakennu Suomen agraarimenneisyyden ympärille, vaan se on J:n sanoin jälkiteollinen luontokokemus. Mökille mennään viihtymään, eikä leikkimään asumista ja elämistä ennen sotia.

Monille mökin huolto, remontointi, mökkirakennusten laajentaminen ja muu mökkielämään kuuluvat käytännön käden työt ovat toki edelleen keskeinen osa mökkielämää. Mökki on puuhamaa, jossa reippaillaan ja saadaan aikaan asioita - itse, omin käsin. Mökillä palkkatyöläinen muuttuu tilalliseksi, itselliseksi kansalaiseksi, oman luontopalansa hoitajaksi.

Mökkilöhöily ilman työtä silittää perusprotestanttia vastakarvaan. Itsekin koin saunan lauteilla syyllisyyttä siitä, että tulin mökkeilemään valmiiseen pöytään ilman, että olisin osallistunut mökin huoltoon ja kehittämiseen viime vuosina. Ensi vuonna nostankin reippalupisteitäni ennen kuin asettaudun laiturinnokkaan lueskelmaan.

***

Viikonlopun polttarireissu oli menestys. Juhlakalu yllätettiin täysin. Ohjelma oli rento: pörrämismme grillillä, sadekatoksella ja moottorilla varustetulla lautalla Hiidenvedellä, uimme, söimme ja joimme hyvin. Ilta jatkui mökkisaunan kautta Lohjan "ykkösmestaan" Loheen.

Päivän dramaattisimman osion muodosti ehdottoamsti paluumatka Hiidenpirtiltä, jonka aikana alkoi raju ukkosmyrsky. Lautan kulku edellyttää taspainoa, mikä saavutetaan sillä, että myös lautan kattamattomassa keulassa on väkeä. Raesateen alkaessa "keulavuoro" muodustui kieltämättä kohtuuttomaksi. No, onneksi polttarisankarimme oli käyettävissä tähän vaativaan tehtävään :). Loppu hyvin kaikki hyvin; salamat pysyivät loitolla ja läpimäräksi kastunut polttaripoppoo pääsi lämmittelemään saunan lämpöön.